lauantai 8. marraskuuta 2014

National Holiday - shuzhou

Trippi Shuzhouhun alkoi siis perjantaina. Matkasimme kohteeseen ensin metrolla ja siitä jatkoimme matkaamme junalla kohti kohdetta. Perille saavuttuamme otimme vielä taksin hostellille. Taksijärjestely oli erikoinen, sillä aluksi yritimme saada taksia aseman ulkopuolelta ja kuljettajat kieltäytyivät ottamasta meitä kyytiin. Hölmisteltyä hetken huomasimme taksikyltin, joka ohjasi takaisin juna-asemalle. Paljastuikin, että taksi piti ottaa taksijonosta juna-aseman alta. Tästä viisastuttua jonotimme vuoroamme ja saimme taksin hostellille. Hostelli oli todella mukava. Huoneessa oli omat vessat ja kylppärit ja sänky oli kahden nukuttava. Tytöt jakoivat huoneensa ja minä sain nauttia luksusleveästä sängystäni.

Kävimme vielä kylillä katsomassa meininkiä. Kaupunki oli nätti, mutta ei niin "jokikaupunki" kuin olisin toivonut. Yleinen pössis paikalla oli rikas ja boheemi. Kuitenkin katukuva miellytti silmää. Kävimme kaupungissa safkaamassa lonely planetin suosittelemassa paikassa. Ruoka oli hyvää, jokseenkin vähän kallista. Hinnat olivat melko länkkäriluokkaa.

Tämän jälkeen kävimme tutustumassa kaupunkiin ja kiertelimme katuja. Löysimme kivan kuppilan, jossa otimme juomat ja rentouduimme reissaamisen jälkeen. Paikka huokui chilliä menoa ja hyvää tunnelmaa. Menimme ulos istumaan kanaalin viereen. Tästä päästyämme päätimme siirtyä yöpuulle. Seuraavana päivänä olimme menossa kiertämään paikallisia nähtävyyksiä.

Lauantaina vuorossa oli nöyrän virkamiehen puutarha. Tänne löysimme itsemme taksilla. Turisteja oli melkoinen määrä kohteessa. Ohitimme erään museon matkalla, mutta kukaan ei siitä lähtenyt innostumaan, joten siirryimme suoraan kohti päänähtävyyttä.

Puisto vaikutti aluksi hyvin pieneltä, mutta kunhan pääsimme infotaulun luokse totuus paljastui. Paikka oli järkyttävän iso. Menomesta sisälsi erilaisia monumentteja ja kivirakennelmia. Parasta paikassa oli mielestäni bonzai puutarha, jossa oli loputon määrä suuria ja pieniä bonzai puita. Kierrettyämme alueen mietimme mitä seuraavaksi. Näimme matkan varrella bugisen näköisen suuren tornin ja haluisimme käydä siellä. Puutarhan ulkopuolella oli riksatakseja ja teimme yhden kuljettajan kanssa diilin, että menemme kolmestaan samalla kyydillä seuraavaan kohteeseen. Melkein vanhaa ukkoa kävi sääliksi laiskat länkkärit takakontissa, mutta ei kuitenkaan. Siinä hän vain norttia veteli samalla, kun saimme fillarikyydin kohteeseen.

Paikka paljastui olemaan buddha temppeli. Tästä tulikin koko reissun kohokohta. Otimme muutaman poseerauksen buddha my man kanssa ja kävimme kiipeämässä tornin huipulle. Tornin funktiota en tiedä, mutta korkea se oli ja huipulla posettaminen tutisutti raavaan miehen punttia. Tästäkin selvittiin irvistyksellä, jonka tunnetumpi nimi on tekohymy ja lähdimme kapuamaan alas. Löysimme alhaalta rukoustemppelin, jonne pystyi laittamaan suitsukkeita. Buddha meininkin rukousten suhteen oli messevää ja tykkäsin paikan ilmapiiristä kovasti. Ei tuntunut ollenkaan samalla, kuin luterilaisissa kirkkomenoissa, jossa vedetään hikikarpalo otsalla piinapenkissä pari tuntia hoosiannaa laulaen miljöössä, jossa synnitönkin kokee itsensä syntiseksi. Tuolla fiilis oli, että kaikki sai olla omina itsenään.

Seuraavaksi löysimme kojun, johon sai laittaa perheen/läheisten nimet ja toivoa heille hyvää onnea buddhalaisittain. Nohevana nappasin pari puuta ja laitoin omat läheiset onnenseinälle satojen muiden mukaan. Good luck sinne kotipuoleen!

Löysimme paikasta vielä autenttisen buddhatemppelin, jossa munkit rukoilivat. He eivät antaneet kuvata omia settejään ja kunnioitimme heidän haluaan. Oli hieno seurata heidän rukoilua ja soittoa. Tämän jälkeen paikassa oli vielä pieni polku mitä kävelimme. Kokonaisuudessaan äärimmäisen mielenkiintoinen paikka, two thumbs up.

Illan tullen menimme jokiajelulle. Botskille pääsy tuotti ongelmia, sillä taksikuski ei osannut perille. Vaihdoimme taksia välillä ja pääsimme oikeaan osoitteeseen. Reissu oli hieno kokemus ja valot olivat näyttäviä reissun aikana. Matkalle tuli myös guide. Harmi, että oma kiinan kieli oli sen verran ruosteessa, että ymmärrys jäi tasolle 1-5 = -2. Paluumatkalla saimme vielä kuunnella perinteistä musiikkiesitystä. Tämä genre ei omaan top10 pääse, mutta kiinalaiset näyttivät pitävän setistä.

Kävimme vielä paikallisessa vetämässä pari olutta kitalakiin. Tytöt jäivät vielä syömään, mutta itse suuntasin hostellille. Hostellin eteen oli ilmestynyt mestari tikku eli bbq tikkujen myyjä. Otin siitä kevyen setin mukaan ja painuin unille.

Sunnuntai aamuna lähdimme etsimään mukavaa safkapaikkaa. Hetken (2h) etsittyämme löysimme genreen sopivan paikan ja ruoka oli todella maittavaa. Tilasimme kolmioleipiä ravintolatyyliin. Voin sanoa, että jäi einesleivät kovasti miinukselle, jos lähtisi näiden herqjen kanssa kilpailemaan. Seuraavaksi suunnistimme takaisin juna-asemalle ja ostimme liput. Saimme liput, mutta junan lähtöön oli vielä pari tuntia. Sää oli onneksi loistava ja otimme arskaa aseman ulkopuolella. Hetken päästä olimme jo paluumatkalla kohti kampusta.

Lomaviikko oli erittäin mukava piristys arkeen ja vaikka reissuun lähteminen tuntui raskaalta, ei kaduta pätkääkään, että tuli lähdettyä. Näitä reissuja on hankala rahassa mitata. Mielessä oli jo tuleva työ/kouluviikko ja odotin innolla jo niiden tarjoamia haasteita..

Next on line:
Cardiology hommia
Angiografia
Akupunktiota
Ötökkämarketti
Jätkien mallia shoppailusta

1 kommentti:

  1. Hyvin laadittu Blogi. Melkein kuin itse olisi mukana. Mukava ajatella poitsua mailmalla tänään isänpäivänä. Tervetuloa takaisin sitten ajastaan.
    T: Isä

    VastaaPoista