sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Hospital - Chinese style

Tuleva ohjelmamme harjoittelun osalta.



CICU sisäänkäynti ja ohjaajamme Cherrie



Sairaalarakennuksemme kerrokset ja info missä mikäkin on.
Nätti päivä - kuvan paikka! :)

Sairaalan nimi

Kenkienvaihto paikka.

Hoitaja päivystämässä vieraita.

Vieressä olevan lastensairaalan sisäänkäynti.

CICU:n hätäsali

Team Finland! :)

Taukohuone.

Vessaselfie.

Lääkärien taukohuone, pitkän päivän keskellä he saattoivat nukkua.

Loveseinä.
Maanantaina kouluviikkomme alkoi. Sovimme edellisenä viikkona, että olemme 3pvä viikosta harjoittelussa ja 2 päivää koulussa tekemässä kursseja joita China Programme meille tarjoaa. Ensimmäisen viikon olimme Renji Hospitalissa CICU:ssa (Cardiological Intensive Care Unit, sydäntehotarkkailu). Matka harjoitteluun kestää n. tunnin, joten jouduimme lähtemään melko ajoissa kohti metroa. Tutor opettajamme Lucy oli meitä vastassa metroasemalla ja tapasimme hänet ensimmäisenä päivänä klo 9. Tämän jälkeen menimme sairaalaan, jossa tutor ohjaajamme (englantia puhuva sairaanhoitaja) otti meistä kopin ja lähti opastamaan kohti tulevaa osastoamme.

Osastolle mentäessä ensimmäinen asia, mikä näytti jännältä, oli perusosaston ja teho-osaston välillä oleva ovi. Ensivaikutelma oli, että emme ole ihan niin teknologisesti kehittyneellä alueella, kuin Suomessa, mutta yllätyimme positiivisesti. Menimme osaston ovista ja edessämme oli lattiaan piirretty punainen raja. Punaisen rajan toisella puolella piti käyttää osastokenkiä ja toisella puolella olimme ns ''likaisella'' puolella. Kengät vaihdettuamme kävimme hakemassa CICU vaatteet. Saimme yllemme punaiset hoitaja-asut. Väri määritti, millä osastolla olimme töissä. Punainen tarkoitti sydänosastoa. Saimme myös päähämme kertakäyttölakit.

Hoito oli yleisellä tasolla aika samankaltaista, kuin Suomessa. Tarkkailu/Seurantalaitteet olivat samanlaisia. Ainut konkreettinen ero oli mielestäni steriiliydessä ja sen ylläpitämisessä. Käsihygieniaan painotettiin osastolla ja siitä pidettiin huolta, mutta tarkkuus ei välttämättä kohdannut samaa, mitä Suomessa. Myöskin ''steriilit'' toimenpiteet olivat lähes steriilejä. Avohaavaa puhdistettaessa hoitaja ns. kontaminoi lääkärin viitan, mutta muuten toimenpide oli puhdas. Jokatapauksessa olin tyytyväinen hoidon tasosta ja sitä oli äärimmäisen mielenkiintoista seurata.

Sydänteholla jokaisella potilaalla oli keskuslaskimokanyyli ja hoitajat pesivät potilaat 2 kertaa päivässä osastolla ollessa. Hoitaja kertoi, että potilas täytyy anestesian jälkeen saada yskimään, jotta keuhkot eivät jää lyttyyn. Hän näyttikin tavan, kuinka potilasta yskitetään, laittamalla nyrkki ''kuppi'' asentoon ja taputellaan selkää.

CICU sisälsi myös oman hätäkirurgiahuoneen. Tämä huone oli välittömässä läheisyydessä osastolla, jonne hätätapauksessa voidaan järjestä leikkaus todella nopeasti, juurikin valvonnassa oleville potilaille.

Hienoa oli myös huomata, kuinka tämä hoitaja oli varattu meille koko päiväksi. Aamulla tultuamme ja päivällä lähdettyämme, olimme jatkuvasti hoitajan kanssa ja hän kertoi, kuinka osastolla mikäkin asia tehdään. Koimme olevamme äärimmäisen tervetulleita.

Itse sain rokotteeni tänä päivänä. Kielimuuri hieman hankaloitti aluksi ymmärrystä, mitä olen haluamassa ja mihin + mitä varten, mutta selvisimme tästä. Rokotustapa oli erilainen. Minun piti laittaa rokotettava käsi nojaamaan lantiotani vasten ja jännittämään ojentajalihasta. Sitten hoitaja pisti ruiskun melko laaka-asenossa olkapäähäni. Sinne se rokote kuitenkin meni ja olin tyytyväinen suoritukseen, eikä muuten edes nipistänyt. Tämän jälkeen hän painoi pistokohtaa vanutikulla, jolla oli aikaisemmin sterilisoinut pistoalueen.

Tämän jälkeen kävimme lounaalla. Sairaalan vieressä on iso ostoskeskus, jonka alimmassa kerroksessa on vain ruokapaikkoja. Valitsimme mieleisemme ja ostimme apetta. Hintaa ruoalla ravintolassa oli 35yuania eli 5euroa.

Ruokatauon jälkeen juttelimme mitä olimme kokeneet Kiinassa olomme aikana ja kyselimme kysymyksiä vähän kaikesta. Hoitaja kysyi haluammeko lähteä lääkärin kierrolle seuraavan päivänä mukaan. Otimme tarjouksen vastaan avoimin mielin.

Tämän jälkeen kävimme vielä paikallisessa Simula huoneessa. Koin, että tämä oli heille suuri ylpeyden aihe ja luokkatila oli ymmärrykseni mukaan ainoaa laatuaan. Pääsimme seuraaman kiinalaisten opiskelijoiden harjoittelua nuken kanssa hoitoelvytystilanteessa. Yllätys oli, että hoitoelvytystä ei juurikaan käydä koulussa läpi (mahdollisesti juuri, koska mahdollisuuksia harjoitella samankaltaisilla nukeilla ei ole olemassa, niinkuin meillä) ja hoitajat eivät osanneet vielä hoitoelvytyksen peruskuviota. Kyseessä oli nuoret sairaanhoitajat, jotka olivat olleet alle 5 vuotta kentällä töissä, mutta he olivat kuitenkin jo valmistuneet sairaanhoitajiksi. Meillä käydään hoitoelvytystä kumminkin joka vuosi läpi. Tämän nähtyä osaan arvostaa mahdollisuutta saada simulaatioharjoitusta koulussa ja ymmärrän sen tärkeyden.

Vaikka Kiinassa on vaikka mitä nähtävää ja koettavaa ns. ''turistina'', antaa hoitomaailma paljon irti itsestään. Alunperin luulin, että olen töissä jossain vanhainkodissa tämän ajan, mutta ohjelma on suunniteltu niin, että olen sairaalan eri osastoilla muutaman viikon pätkiä. Tällä tavalla koulu on järjestänyt englanninkielistä ohjausta ja voimme kysyä ohjaajiltamme hoitotyön kuvioista Kiinassa laajemmin. Suunnittelinkin, että tällä tavalla saan paljon irti myös omaa jaksoani, gerantologiaa ajatellen. Seuraamalla hoitohenkilökuntaa ja kyselemällä olenkin luultavasti saanut paljon enemmän ja laajemmin irti vanhushoitotyöstä, kuin mitä saisin ympäristössä, jossa en voisi kommunikoida.

Hoitajien keskenäinen llmapiiri on älyttömän mukava. He viettävät vapaa-aikaa paljon yhdessä ja heittävät läppää keskenään. Jotain mitä voisi tuoda moneenkiin työyhteisöön koti Suomessa. Hoitajat järjestävät paljon yhteisiä tapaamisia ja matkoja ja ottavat näistä kuvia.

Jotta teksti säilyy mukavan mittaisena, jatkan kerrontaa seuraavassa osassa. Luvassa on potilaskiertoa lääkärin kanssa ja kuinka lääkäri tutkii potilaita, lääkärin oppitunti ja kirsikkana kakun päälle avosydänleikkauksen seuraaminen operaationa mitraaliläpän vaihto.

1 kommentti: